Kevät on voileipäkakkujen aikaa. Kun kalenteriin alkaa ilmestyä valmistujaisia, puistojuhlia, sukujuhlia ja mökkiviikonloppuja, huomaa moni miettivänsä samaa kysymystä: pitäisikö tehdä voileipäkakku? Vastaus on tietenkin kyllä.
Kallion Uusien Marttojen viime tapaamisessa sukellettiin voileipäkakkujen maailmaan oikein kunnolla, kun kokoonnuimme D-asemalle 14 jäsenen voimin. Illan opettajana toimi meidän oma jäsen Sera, joka on ammattikokki – ja sen kyllä huomasi. Vinkkejä tuli sellaisella tahdilla, että muistiinpanot jäivät välillä jälkeen, mutta onneksi tärkeimmät asiat jäivät mieleen: makua pitää olla reilusti, rakenteella on väliä ja koristeissa saa vähän leikitellä.
Illan aikana tehtiin kolme erilaista voileipäkakkua, joista yksi oli gluteeniton versio. Kaikki pääsivät harjoittelemaan voileipäkakun täyttämistä ja koristelua, mikä osoittautui yllättävän meditatiiviseksi puuhaksi. Kuorruttamisessa ja koristelussa pääsee alkuun yksinkertaisilla välineillä: Sera vannoi pienen palettiveitsen ja metallisen leipurinlastan nimeen, mutta omaan käteen sopivimmat välineet löytää kokeilemalla.
Pursottamista varten alkuun pääsee pelkällä pursotinpussilla, mutta erilaisia pursotuksia varten kannattaa varata myös tylla tai useampi. Koristeina käytettiin mm. tomaatteja, lohta ja runsaasti yrttejä, ja lopputulokset näyttivätkin siltä kuin ne olisi tilattu suoraan juhlapöytään.
Täytteissä tärkeintä on tasapaino
Yksi illan kantavista opeista oli se, että voileipäkakku ei saa olla kuiva eikä vetinen. Kakku on sopivan kostea, kun se tuntuu kättä vasten kostelta sieneltä, eikä ole huomiota herättävän kuiva tai märkä. Meidän kakut kakut kostutettiin sitruunanmehulla maustetulla kasvisliemellä.
Täytteissä yhdistyivät pehmeys, happamuus, rapsakkuus ja tuoreus. Voileipäkakun herkullisuus piilee samoissa elementeissä, kuin muidenkin ruokien. Rasvaa tuomassa pehmeyttä ja täyteläisyyttä, happoa tuomassa raikkautta ja taittamassa rasvaisuutta, riittävästi suolaa sekä erilaisia tekstuureita.
Vegaaninen täyte valmistettiin seuraavalla ohjeella
- yksi purkki Violife ”Garlic & herbs” vegaanista tuorejuustoa
- yksi purkki Baban vihreää hummusta
- noin 0,5 dl vegaanista majoneesia
- valkosipulia maun mukaan
- yksi lehtisellerin varsi pienenä kuutiona jääkylvyn kautta
- kurkun kiinteää osaa pienenä kuutiona
- yhden limen kuori
- suolaa
- mustapippuria
- ruukku lehtipersiljaa
- ruohosipulia
Sera vinkkasi laittamaan varsisellerikuutiot hetkeksi jäävesikylpyyn ennen käyttöä. Tämä on valmistamisen lomassa pieni vaiva, mutta sen avulla lopputuloksesta tulee erityisen rapea ja raikas.
Tomaatti-basilika vei sydämet
Illan ehkä kesäisin yhdistelmä oli tomaatti-basilika-voileipäkakku, jonka täytteessä oli:
- 100g ranskankermaa
- 0,5 dl vegaanista majoneesia
- purkki puolikuivattuja kirsikkatomaatteja (säilykehyllystä)
- pikkelöityä punasipulia pienenä kuutiona
- yksi lehtisellerin varsi pienenä kuutiona
- ruukku basilikaa
- valkosipulia maun mukaan
- suola
- pippuri
- yhden luomusitruunan kuori
Sitruunankuori toi täytteeseen juuri sen viimeisen kirkkaan maun, joka sai kokonaisuuden maistumaan keväältä.
Voileipäkakku on juhlapöydän luottopelaaja
Voileipäkakku on vähän kuin marttojen oma taikatemppu: se näyttää näyttävältä, ruokkii monta ihmistä ja yleensä maistuu vielä seuraavanakin päivänä paremmalta. Lisäksi se sopii täydellisesti kevään juhliin – valmistujaisiin, syntymäpäiville, baby showereihin, mökkiviikonloppuihin tai ihan vain siihen, että ystävät tulevat kylään.
Ja ehkä tärkeintä: koristelemisessa ei tarvitse olla täydellinen. Pienet kauneusvirheet saa piiloon koristeilla, jotka viestivät kakun sisällöstä. Hyvä nyrkkisääntö on, että kakusta tulisi katsomalla selvitä, mitä se pitää sisällään. Lohitäytteiseen kakkuun siis koristeeksi lohta, kinkkukakkuun kinkkua. Kakun päälle ei kannata laittaa koristeeksi mitään sellaista, mitä ei sellaisenaan voi suuhunsa laittaa. Esimerkiksi sitruunalohkot ovat kauniita, mutta eivät sellaisenaan syömäkelpoisia.
Iso kiitos Seralle opetuksesta ja kaikille mukana olleille heittäytymisestä ja positiivisesta meiningistä! Nyt uskallamme tarttua pursotinpussiin myös kotikeittiössä – juuri sopivasti ennen kevään juhlakautta!