Helmikuun teemana meillä KUMissa oli hävikkiruoka. Suomessa päätyy kotitalouksista joka vuosi yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa suoraan roskiin, mikä vastaa noin 33 % kaikesta elintarvikeketjun ruokahävikistä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi neljän hengen taloudessa heitetään satojen eurojen edestä ruokaa roskiin vuosittain. Tätä haastetta lähdettiin KUMin helmikuun tilaisuudessa taklaamaan.
Kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy monesta syystä. Kyselimme asiasta Instagramissa, missä kahdeksi suurimmaksi syyksi nousivat liian suuret pakkaukset ja ennakoimattomuus. Tilastokeskuksen mukaan pieniä 1-2 hengen talouksia on Suomessa 78% kaikista kotitalouksista, ja monesti kaupan pakkaukset ovat turhan suuria näille pienille talouksille. Kun tuoretiskien määrä jatkuvasti vähenee, olemme yhä useammin valmispakkausten varassa elintarvikehankinnoissamme.
KUMissa ei tietysti luonnostaan synny ruokahävikkiä, mutta halusimme kokeilla, millaista ruokaa saamme valmistettua spontaanisti ilman ennakkosuunnittelua. Arjessa ennakkosuunnittelu, tai sen puute onkin pakkauskokojen lisäksi toinen keskeinen tunnistettu syy ruokahävikkiin. Ruokahävikkiä saa vähennettyä ennakoinnilla, eli esimerkiksi suunnittelemalla koko viikon ateriat etukäteen ja ostamalla niihin ainekset kerralla. Tässä voi hyödyntää myös erilaisia verkosta löytyviä palveluita, joista saa koko viikon ruoat aineksineen ja resepteineen kotiin kuljetettuna.
Olimme käyneet aamupäivällä hakemassa kaupasta punaisilla lapuilla varustettuja satunnaisia elintarvikkeita hävikkibokseihin. Hävikkiboksit ovat kätevä tapa löytää hyvää ja halpaa ruokaa, mutta niiden hyödyntäminen vaatii jonkin verran mielikuvitusta. Hävikkihyllyihin päätyy usein valmiiksi pakattuja hedelmiä ja vihanneksia, jotka saattavat kolhiintua muovikääreen alla tai joissa on viimeinen myyntipäivä lähellä. Ne saattavat olla vähän kolhiintuneita, mutta niiden maussa ei ole mitään vikaa.
Yhdessä ideoidaan ja mietitään
Meidän hävikkiruokakokoelmastamme löytyyv paljon vihanneksia ja juureksia, sekä niiden lisäksi kanaa ja omenoita. Keräännymme kaikki laatikoiden äärelle tutkimaan, mitä niistä löytyy. Yhteinen sävel löytyy varsin nopeasti.
Wokki-vihanneksista päätetään melko ymmärrettävästikin tehdä wokkia, kana paistetaan herkullisesti maustettuna erikseen lisukkeeksi, salaattiaineksista tehdään luonnollisesti salaattia ja juureksista päätetään valmistaa uunijuureksia. Vihanneksia on sen verran paljon, että niitä riittää myös kasvispihveihin. Omenat jätetään jälkiruokaan, eli omenapannukakkuun.
Nopeasti porukka jakautuu ryhmiin. Yksi paloittelee juurekset uuniin laitettavaksi, muutama valmistaa salaattia, osa tekee wokkia ja jotkut leikkaavat kanan sopiviksi suupaloiksi. Ateriasta tulee hyvin kasvispainotteinen, mikä sopii myös mainiosti Marttojen tämän vuoden teemaan “Muutos lautasella”, jossa kannustetaan suomalaisia lisäämään vihanneksi ja kasviksia ruokavalioonsa. Suomessa syödään paljon punaista lihaa ja kanaa, ja meillä olisi ihan oman terveytemme takia varaa lisätä reilusti kasviksia ruokavalioomme, lihan ympäristövaikutuksista puhumattakaan.
Luovuus valloilleen!
Kokkaillessa jaamme toisillemme hyviä käytännön vinkkejä ja käytämme jonkin verran luovaa ajattelua. Kun lähdetään kokkaamaan hävikkiruoasta, ei aina voida noudattaa valmista reseptiä, etenkin, jos tarkoitus on saada käytettyä kaapista löytyvät ainekset eikä ostaa lisää. Niinpä esimerkiksi pannukakkuun ei laiteta leivinjauhetta, siitä yksinkertaisesta syystä, ettei meiltä löydy sitä. Toisaalta omenanlohkojen lisääminen pannukakkutaikinaan on kaikille uusi kokemus, joka osoittautuu makoisaksi!
Kokoelmasta löytyy taateleita, jotka ovat ehtineet hieman kuivua. Kuivahedelmät saa mukavasti pehmentymään liottamalla niitä kuumassa vedessä. Samoin liotamme parsakaalin, josta liotuksessa irtoaa haaroissa ja latvoissa mahdollisesti piileskelevä lika ja roskat. Oikein valmistettuna parsakaali on herkullinen ja terveellinen vihannes, jota moni turhaan jopa välttelee. Meillä parsakaalia päätyy uunijuuresten lisäksi wokkiin ja salaattiin.
Myös kasvispihvit valmistuvat oman reseptin ja olemassa olevien aineiden pohjalta. Hävikkilaatikosta löytyy useapi laatikko valmiiks raastettuja kasviksia, joihin lisättiin kananmunia, jauhoja ja mausteita. Kasvispihvien reseptejä on netti pullollaan ja niitä on myös todella helppo soveltaa sen mukaan, mitä kaapista kulloinkin löytyy. Me paistoimme pihvit pannulla, mutta ne syntyvät hyvin myös uunissa. Taikinaan voi halutessaan lisätä myös juustoa, jos sitä sattuu löytymään.
Viimeinen myyntipäivä vai käyttöpäivä?
Meidän hävikkilaatikoissamme kaikki elintarvikkeet olivat lähellä viimeistä myyntipäivää, mutta esimerkiksi jauhopussi oli jo ylittänyt myyntipäivänsä. Yksi tapa vähentää ruokahävikkiä, onkin käyttää maalaisjärkeä elintarvikkeiden säilyvyyden arvioinnissa eikä automaattisesti heittää kaikkea myyntipäivänsä ylittänyttä ruokaa suoraan roskiin. Mm. Saa syödä -sivustolla annetaan käytännön neuvoja ruoan säilyvyyden arvioimiseen:
“Tarkista onko ruoka pilaantunut ennen kuin heität sen pois! Ruoka voi olla vielä hyvää, vaikka parasta ennen päiväys olisi mennyt. Esimerkiksi munat säilyvät usein pitkälti yli parasta ennen päiväyksen. Munan tuoreuden voit tarkistaa näin: tiputa muna lasilliseen vettä. Jos muna uppoaa, se on syömäkelpoinen, jos se kelluu, se on pilaantunut.
Älä kuitenkaan syö homeisia tai värinsä muuttaneita elintarvikkeita. Näkyvän homeen kuoriminen ei tee ruuasta syömäkelpoista, sillä homekasvustoa on siinä vaiheessa koko elintarvikkeessa.
Viimeinen käyttöpäivä -merkintä on pakollinen kaikissa herkästi pilaantuvissa elintarvikkeissa, kuten pakatussa tuoreessa lihassa, kalassa, iduissa, kermaleivoksissa tai tuorejuustossa. Tämän päivämäärän jälkeen elintarviketta ei saa myydä eikä käyttää.”
Kuten jo artikkelin alussa kerrottiin, tuntuu suurin osa hävikistä kotitalouksissa. Voit käydä laskemassa oman taloutesi hävikin määrän hävikkilaskurilla,
Kallion D-aseman täyttää iloinen puheensorina kokkailun aikana. Pujottelemme ahtaassa keittiössämme, mutta sopu sijaa antaa ja hyvin kaikki mahtuvat hellan ja uunin ääreen silloin kun on tarve. Kun ateria lopulta on valmis, on meillä edessämme varsinainen juhla-ateria! Puheensorina vaihtuu lähes hartaaksi hiljaisuudeksi kun nautimme makujen sinfoniasta jonka olemme onnistuneet loihtimaan.
Kun ruoka on syöty ja paikat siivottu lähdemme kukin suunnistamaan kohti kotia vatsat täysinä ja mieli hyvänä siitä, että olemme taas oppineet uutta ja saimme viettää hauskan illan parhaassa seurassa!
Lähteet:
https://www.saasyoda.fi/paljonko-kotonasi-syntyy-havikkia
https://www.saasyoda.fi/viimeinen-kayttopaiva-ja-parasta-ennen
