Kevään kääntyessä vauhdilla kohti kesää heräävät pienet lentävät ystävämme lentelemään ja pölyttämään. Rakentamisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena pölyttävillä hyönteisillä on yhä vähemmän sopivia lepopaikkoja, joten tätä haastetta lähdimme Kallion Uusissa Martoissa taklaamaan. Omalla pihalla tai parvekkeella sijaitseva hyönteishotelli voi olla monen pörriäisen päivän pelastus.
Tuumasta toimeen ja vasara käteen!
Hyönteishotelli on yllättävän helppo rakentaa. Käytimme rakennusaineina pelkkiä luonnonmateriaaleja, metsistä ja omalta pihalta löytyneitä katkenneita oksia, ullakolle unohtuneita jalkalistoja ja kaikenlaisia kaarnanpaloja ja käpyjä, joita poimimme maasta. Kun keräät luonnosta materiaaleja, muista aina, ettei oksia saa katkoa muualta kuin tietysti omalta tontilta. Maahan pudonneita oksia tietysti saa kerätä talteen muualtakin.
Hyönteishotellin rakennusaineina voi tosiaan käyttää mitä moninaisempia ainesosia. Olimme saaneet vinkin, että mm. pähkinöiden kuoret ovat hyvää rakennusmateriaalia, joten tilaisuuden aluksi pilkoimme Minnan varastoihin toissajoulusta jääneitä pähkinöitä. Kovakuoriset mantelit olivat jääneet aikanaan syömättä, niiden rikkomiseen ei nimittäin tavallinen pähkinänsärkijä meinaa riittää. Mutta kun niiden kimppuun käy vasaran kanssa, niin johan tulee tulosta! Lattianrajasta kuului iloinen nakuuttelu ja hihkuminen, kun pähkinät ja mantelit Sonjan käsittelyssä hajosivat: ”Tää on kivaa!!”
Yhdessä tehden ja onnistuen!
Hyönteishotellin rakennuksessa luovuus saa olla valloillaan. Tärkeintä on, että kaikki sisällä oleva materiaali pysyy tiukasti paikallaan, etteivät hyönteiset liiskaannu niiden alle. Thomaksen tuomista materiaaleista riitti Thomaksen sanoin: “jokaiselle jotain, mutta ei kaikille kaikkea” kumotessaan kaksi jättikassillista luonnonmateriaaleja D-aseman pöydälle.
Onneksi tavaraa oli riittävästi, jopa paljon, joten mitään riitaa ei päässyt syntymään, vaan kaikki saivat haluamansa. Erityisen suosittuja olivat tuoreet koivuvitsat, joista sai mukavasti käärittyä pienen oksanyytin! Osa porukasta innostui poraamaan reikiä Thomaksen tuomiin koivunoksiin – näihin pieniin koloihin on mukava hyönteisten piiloutua!
Hotellin rakentaminen aloitettiin naulaamalla neljä sivua yhteen. Naulaaminen oli helpointa kun yksi martoista piti hotellin seinistä kiinni ja toinen naulasi. Meillä oli käytössä vanhasta kattolaudasta sahattuja paloja, jotka naulasimme joka sivulta vain yhdellä naulalla. Hotellin pitää kasassa kanaverkko, jonka kiinnitimme niittipyssyllä lautoihin. Nauloja voi käyttää halutessaan enemmänkin, mutta meidän metodilla hotelleista tuntui tulevan riittävän tukevia, etenkin, kun kiersimme kanaverkon tiiviisti rakennelman ympärille.
Aurnikoinen seinä ja vakiopaikka
Hyönteishotellin rakentamisesta on lukemattomia ohjeita, joissa on keskenään vähän ristiriitaistakin tietoa. Me luotimme mm. Ylen sivuilta löytyviin tietoihin, onhan Pelasta pörriäinen -kampanja ollut yksi Suomen näkyvimmistä pörriäiskannan eteen toteutetuista hankkeista.
Lähteissä korostettiin, että hotelli kannattaa sijoittaa lämpimälle ja aurinkoiselle seinälle ja laittaa se joka vuosi samaan paikkaan. Pientä ristiriitaa oli siinä, tarvitseeko hotelli nostaa talveksi sisälle, vai saako sen jättää paikalleen, mutta ehkä turvallisinta on kuitenkin siirtää se pois säiden armoilta. Säilytyspaikaksi suositeltiin kuitenkin ulkovarastoa tai muuta ei-lämmitettyä tilaa, eli ihan olohuoneeseen sitä ei kannata talveksi tuoda.
Hotellien rakentaminen sujui sutjakasti ja iloisissa merkeissä – tasainen puheensorina täytti huoneen ja juttelua säesti reipas naputtelu. Päivän päätteeksi Kallion kaduille purkautui tyytyväinen ja onnellinen joukko tuoreita hotellinomistajia – osa hotelleista pääsi jo samana päivänä pihalle odottamaan uusia asukkeja!