Ilmassa leijailee ihana laventelin ja etikan tuoksu, koko D-asema tuntuu puhtaan raikkaalta, kun sekoittelemme eri ainesosia keskenään. Kesäisen kirkas aurinko paistaa sisään kapeista pystyikkunoista, valaisten huoneen säteillään. Tästähän voisi lähteä suoraan pyykkäämään!
Mistä ihmeestä tässä nyt on kysymys? Olemme tietysti tekemässä itse pesuaineita! Suunnitelmissa on tehdä sekä wc-pesupommi että pyykkipallo pesukoneeseen. Olemme löytäneet ohjeita Meillä kotona -sivustolta ja valinneet niistä kivoimmalta kuulostavat ohjeet.
Thomas on jälleen paneutunut aiheeseen ja tuonut mukanaan valmistusaineet. Kaikki ainesosat löytyvät isoista marketeista, meidän tapauksessa Tokmannilta, mutta varmasti myös muista hyvin varustelluista isoista kaupoista.
Molempiin “resepteihin” tarvitaan samoja aineksia, joten jaamme niitä sujuvasti kahtia. Samoin jakaudumme kahteen ryhmään, toinen tekee wc-pommit ja toinen pesupalllot, sitten vaihdetaan.
Mikä ihmeen siivoussooda
Omatekoisten pesuaineiden salaisuus ovat hyvät ja puhtaat ainesosat. Pesupallon yksi keskeinen aine on Marseillen saippua, joka eroaa “tavallisesta” saippuasta siinä, että siinä on paljon vähemmän lisäaineita, jotka pesukoneessa kuohuvat.
Pesuteho syntyy, kun emäksinen yhdistetään rasvaan. Saippuamolekyylit toimivat siltana rasvalle ja irrottavat lian vaatteista tai ihosta. Aiheesta löytyy vaikka mitä mielenkiintoista yksityiskohtaista tietoa internetin ihmemaasta, meille kuitenkin riittää tieto, että näillä aineksilla syntyy puhdasta jälkeä!
Marseille-saippua on niin puhdasta, että sitä voi käyttää jopa hampaiden pesuun, Thomas kertoo. Martta-ryhmämme ilmeet kertovat, ettei tämä porukka ainakaan ihan ensimmäisenä ole kokeilemassa saippuaa hammaspesuun. Marseille-saippua on rasvaisuutensa ansiosta myös erinomainen tuote ihonhoitoon, se onkin monen suosikki vuosikymmenten, jopa -satojen takaa.
Vaikka Marseille-saippuan ei pitäisi vaahdota, antaa Thomas vinkin: pari ruokalusikallista öljyä auttaa sitomaan saippuan, tai pikemminkin saippua sitoo öljyä, joten yhdessä ne saavat vaahtoamisen kuriin ja saippuajäämät pois koneesta. Lisää siis koneeseen öljyä, jos huomaat, että pesun aikana alkaa koneesta tulla vaahtoa.
Ihan alkuun ihmettelemme uutta tuttavuutta, Thomas nimittäin nostaa pöydälle purkin siivoussooda. Osalle meistä tämäkin sentään oli tuttu, siiivoussooda on nimittäin tavallista ruokasoodaa, jota kuumennettu uunissa, jolloin se tiivistyy ja muuttuu emäksisemmäksi, silloin se myös tehoaa tavallista ruokasoodaa paremmin tahroihin.
Siivoussooda on jonkin verran ruokasoodaa kalliimpaa, joten siksi moni näppärä martta valmistaakin sitä itse. Ruokasooda levitetään pellille ja sitä lämmitetään matalalla lämmöllä uunissa useita tunteja. “Pitääkin muistaa, ettei käytä kiertoilmauunia!”, kommentoi yksi meistä. Pesupalloissa käytimme sekä siivous- että ruokasoodaa, wc-pommeissa ihan tavallista ruokasoodaa, eli molemmat soodat olivat meillä käytössä.
“Tekee mieli turauttaa oikein kunnolla!”
Ensimmäinen erä wc-pommeja tuntui epäonnistuneen. Itse massasta tuli herkullisen valkoista, aivan kesäisten poutapilvien kaltaista massaa, joka puristellessa tuntui vaahtokarkeilta ja näytti marengilta. “Tässä saa ollakin varovainen, jos näitä antaa lahjaksi, ettei joku vahingossa luule näitä karkeiksi!”, naureskelemme.
Puristimme massasta ohjeen mukaan pieniä palloja muffinssivuokiin, mutta kauhuksemme pallot eivät kovettuneet, vaan ne näyttivät pikemminkin hajoavan. Ohjeessa käskettiin lisätä kuiviin aiheisiin astianpesuaine ohuena norona, jopa tippoina, mutta ensimmäinen ryhmämme tuskastui aikaa vievään prosessiin ja päätti kokeilla reippaampaa metodia. Turaus vaan, ja astianpesuainetta lorahti massaan isompi erä kerralla!
Syy siihen, että pesuainetta pitäisi lisätä hiljalleen, on se, että kuivat aineet saattavat nesteen kanssa reagoidessaan alkaa jo sihistä ja kuohua, eli se reaktio, jonka pitäisi alkaa wc:ssä pääseekin käyntiin jo tässä valmistusvaiheessa. Meille onneksi näin ei käynyt, mutta hetken verran olimme kaikki murheissamme tästä epäonnistumisesta. ONneksi meillä oli toinen ryhmä vielä vuorossa – heillä varmasti on parempi onni mukana, kun saadaan vielä hyvät ohjeet ja kokemukset ensimmäiseltä porukalta.
Testaamme yhtä hajonnutta wc-pommia ja kas ihmettä – sehän toimii! D-aseman wc kuohuu ja sihisee, ja hetken kuluttua kun kurkkaamme lopputulosta, pönttö kiiltelee puhtauttaan! Se ei kenties koskaan ole ollut näin puhdas. Tästä saamme taas lisää uskoa, joku porukasta kommentoi: “Mä haluan sellaisen Auri Kanasen kohdepytyn, niin voin todistaa tämän tehon oikein kunnolla!”
Kun toinenkin ryhmä on saanut omat pomminsa valmiiksi, huomaamme toisen ihmeen. “Epäonnistuneet” pommit ovatkin kovettuneet! Ne tarvitsivat vain reilusti aikaa.
Ei tää ole mikään kilpailu, mutta meidän on kyllä kauniimpia!
Jos wc-pommit näyttivät marengilta, syntyy toisessa pöydässä jotain, mikä näyttää murukakkutaikinalta. Raastamme Marseille-saippuan lastuiksi ja sekoitamme niihin muut kuivat aineet. Saippuan raastaminen on jotenkin ihanan rentouttavaa, pehmeä saippua raastuu mukavasti ja lopulta olemme raastaneet sitä vahingossa ihan liikaa. Tästä näkee, miten helposti innostumme ja hauska tekeminen ihan vie mennessään!
Kuiviin aineisiin sekoitetaan laventelilla höystettyä etikkaa, joka luo jo aiemmin mainitun tuoksun. Hetkeen emme osaa tehdä muuta, kuin nuuhkia ilmaa ympärillämme. Tuntuu, että huonetta viistovat auringonsäteet oikein tehostavat keväisen raikasta tuoksumaailmaa.
Lopulta kuitenkin itse taikina on valmis ja muovaamme siitä jäätelökauhalla pyöreitä palloja. Toinen ryhmä pohdiskelee, että heidän pallonsa ovat ensimmäisen ryhmän palloja pyöreämpia ja siksi kauniimpia. Selvästi tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa harjoitus tekee mestarin.
Onkon se hattu vai onko se pussi?
Lopuksi tarvitaan vielä kuljetusastiat. Ohjeessa kehotetaan laittamaan pallot lasipurkkeihin, mutta niitä meillä ei nyt ole, joten askaroimme Marttojen ohjeesta kätevät paperipussit. Pussi on tarkoitettu alunperin kompostipussiksi, mutta se kyllä käy ihan lähes mihin tahansa. Jopa hatuksi! Joskin siitä täytyy kyllä pitää kädellä kiinni, ettei se putoa.
Kuljetuksen aikana käy ilmi, että joko pallojen olisi pitänyt kuivua selvästi vielä pidempi aika, tai ne eivät kestä kuljetusta ainakaan paperipussissa. Monen meidän pesupallot olivat nimittäin kotiin tullessa hajonneet. Pesemistähän se ei mitenkään haittaa, ja voimme myös kokeilla lisätä niihin uudestaan hieman ohjeessa mainittuja nesteitä ja kokeilla, saisimmeko ne uudestaan tiivistymään.
Lopputulos on KUMmaisen tyypillinen: vähän sinne päin. Pääasia jälleen on, että kaikilla oli hauskaa!